Eilisissä ilta=Sanomissa oli juttua pienten lainojen koroista (olen vähän hidas joo). Jutussa viitattiin kännykkävippien huimiin korkoihin, mutta toimittaja ei ollut laskenut vuosikorkoa vipille. Kännyvippifirman edustaja sanoi, ettei halua puhua vuosikoroista, kun lainaavat vain viikoiksi (tai jotain).
Juu-u. Satasen vipille tulee korkoa viikossa 10e (20e/2 viikkoa). Vuodessa on kai 52 viikkoa. Se tekisi siis 520e korkoa vuodessa. Kun kerran lainan määrä sattuu olemaan helpohko 100e, ei liene vaikea päätellä, että todellinen vuosikorko olisi noin 520%.
Okei, eihän sitä noin lasketa, mutta kun sattui niin helpot luvut. Korko on jopa hieman suurempi kuin 520%.
Lainaaaaaaaaa!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!
ps. Sun Äitis varmaan heittää oikean kaavan :)
Subscribe to:
Post Comments (Atom)
Jos kerran viikkokorkoprosentti on 10% ja vuodessa on 52 viikkoa, niin relatiivinen vuosikorkoprosentti todellakin on 520%. Paitsi jos luottoon liittyy nostokuluja tai muita maksuja, niin todellinen vuosikorko on sitten vielä enemmän.
ReplyDeleteDigitoday kertoi näistä samoista luotoista. Tuosta jutusta minulle syntyi kuva, ettei luotolle varsinaisesti mainita mitään nimelliskorkoa, vaan maksut ovat järjestely- ja tekstiviestikuluja ynnä pankkisiirrosta aiheutuvia kuluja. Ja toden totta, firma on löytänyt kuluttajansuojan porsaanreiän: alle kolmen kuukauden luotoista ei tarvitse ilmoittaa todellista vuosikorkoa!
Todellisen vuosikoron EU-direktiiviin perustuva laskukaava löytyy Kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksestä
kuluttajansuojalain 7 luvun eräiden säännösten soveltamisesta annetun kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksen muuttamisesta
Ja onpahan vaikeasti sanottu, jos multa kysytään!
ö ! (huh)
ReplyDelete