
*hiips hiips hiips*
Kah, hahmo hiipii pellolla kohti lymypaikkaani. Tuosta tyylistä ei voi erehtyä: vihreät sukkahousut kera vihreän koltun ja sulalla koristeltu hiippalakki. Se on itse Robin. Arvaan kuitenkin, ettei ole tulossa Don't Wilhelm Tell Mamasta, koska näen olallaan raskaan säkin ja katseessaan viekasta pälyilyä. Hänellä on saalis mukanaan.
Nopea tilannearvio on nyt tarpeen. En näe enkä kuule ketään muita lähimain, kaupungin äänetkään eivät enää häiritse havainnointia täällä autioituneessa Kumpulassa. Hän lähestyy jo rauniokasan reunaa. Sori vaan, Robin, teen vain kuten ehdotit: minä olen köyhä ja sinulla on kassi täynnä massia. Kaivan esiin Malmilta hankkimani pistoolin antamaan hieman katu-uskottavuutta.
*puun takaa väijymisen ääntä (eli erittäin hiljaista)*
*pistoolin räväkkä laukaus! ja toinen vielä perään!!*
Jaahas, jaahas, ei se sitten halunnutkaan pitää sanaansa, pisti hanttiin. Itsepuolustukseksi tietenkin ammuin, se meinasi kaivaa nuolta jouseensa ja te tiedätte kyllä miten siinä oli meikäläisen käynyt. On se Robinin varmaan parempikin temmeltää siellä yläkerran auvoisilla nummilla noiden antiikkimetsästysvälineidensä kanssa... pellavapäisten poikien ihaillessa jänteviä pohkeitaan... krhm tuota missäs minä olin?
Täällähän on kultaakin. Jippijaijee! Muulla ei enää nyky-yhteiskunnassa ole paljoa käyttöä. Eurokolikoita jotkut vielä keräävät, mutta setelit ovat arvokkaimmillaan persettä pyyhkiessä. Euroopan Unioni vaihtoi valuutan aika vilkkaasti sen jälkeen, kun Suomi siirtyi anarkistis-sosialistiseen talousjärjestelmään. Se kuuluisa sadan prosentin vero, heh! Joka peritään satunnaisesti, väkivaltaisesti ja kenen tahansa toimesta.
Jep, toimii toimii. Alle vuodessa koko maa, tai ainakin eteläinen osa - vähän vaikea saada Keravan yläpuolelta enää luotettavaa tietoa - , on lakannut tuottamasta oikeastaan yhtään mitään. Kukapa sitä leipää jaksaisi varastettavaksi leipoa. Fiksuimmat livahtivat ulos juuri ennenkuin rajat suljettiin ulkoapäin. Ja tiukkaan suljettiinkin. Loppujen ihmisten kohtaloksi jäi joko tyytyminen jonkun kaapatun lehmänsä kanssa piileskelyyn, joka kuitenkin päättyisi punkkareiden ryöstöön, tai sitten punkkareiden laumaan liittyminen. Keesi päähän tai pää katki, yksinkertaista.
Sori, tuli vähän katkeraa tilitystä tässä. Kaivanpa tässä pienen jemiksen, jota joulukuuset eivät toivottavasti löydä, vaikka koko aika laajentavatkin etsintöjään kerätessään viimeisetkin eväät ja jalometallit piileskelijöiltä. Onnekseni ne liimapäät ovat keksineet lähteä laajentamaan Sipoon etelärannikon suuntaan. Kultahammasrannikon, sanovat.
Mä en kuulu niihin. Enkä varsinaisesti ole piileskelijäkään. Löysin yhden leffafriikin kämpästä Taka-Töölöstä täydellisen Mad Max -setin oikeine aseineen kaikkineen, miettikää! Näillä olen toistaiseksi pärjännyt hyvin. Vahvempi selviää, evoluutio nääs.
Kätkö valmis. Lähdenpä tästä hieromaan punkkareiden kanssa kauppaa oikein kunnon kiljusatsista. Paras osoite on Sompasaari, siellä porisee melkoiset padat ja hiiltäkin on jäljellä vielä kymmeniä tonneja. Vaan alkoi sekin vuori huveta yllättävään tahtiin, kun jengi otti lämmöntuotannon omiin käsiinsä. Ja sähkön. Ei tartte enää optioita ihmetellä, tsihihi. Nykyäänhän ne ampuu kaikki, jotka käy hakemassa hiiltä sieltä. Kaikki tarvitaan kiljun tuotantoon.
Ja kiljua saa kullalla. Pikkasen mua naurattaa punkkareiden yritykset paikata hampaitaan kullalla, kun ne kuitenkin vetää hapanta siihen malliin, että tuntuu kuin olisi ainainen raesade hampaiden ropistessa asfalttiin.
Ja jos multa kysytään, niin mehän ei seuraavaa kevättä enää nähdä. Ihan sama niiden hampaiden ja kultakätköjen kanssa. Jos noita hiiliä ei saada kiljun takia poltettua, niin anarkia pitää huolen lopuista. Sitten tulee talvi, eikä koko stadissa ole mitään millä lämmittää. Puutkin loppuivat jo viime huhtikuussa. Jos tänne joku ensi kesänä tulee, hän löytää harvinaisen lihavia rottia. Ja luurankoja takertuneina Mehukattikanistereihin.
Jep, kyllä se on lärvit tänään.
ps. Vähän varmaan jää kalvamaan se internetin osuus viime vaaleissa. Että miten tässä näin pääsi käymään. Jäänee arvoitukseksi, mistään verkoista oo enää hajuakaan.