Thursday, November 30, 2006

Unelmakeikka

Työmatkalla Pasilan läpi...


Kun kävelin sisään, bändi lopetteli All Along The Watchtoweria. Siinä oli Hendrixiä, sanoivat. Biisi on tietysti Dylanin, mutta Hendrixin versio muistetaan, eikä ihme, se on yksi niistä harvoista tapauksista, joissa cover on huomattavasti alkuperäistä "parempi" (en nyt keksinyt muutakaan, parempi musiikista puhuttaessa on hieman paska sana). Kuvassa loppusooloa.

Mutta: seuraava biisi pyörähtää käyntiin ja se on Claptonin Wonderful Tonight. Melkoinen saavutus jopa Claptonin soolouralla - nimittäin etovuudessaan. Ja etenemättömyydessään! Pakenin paikalta.


Kannattaa huomata, että ko. paikka sisältää ainoastaan kivisiä, metallisia ja lasisia pintoja. Jos rokkibändi kuulostaa huonolta tuolla, se ei ole aivan sataprosenttisesti bändin vika.

No, mikäs siinä, junioreille varmasti opettava kokemus. Tosin olin koko ajan siinä uskossa, että kyseessä on aivan junnujen poppoo. Kuvia selatessa huomasin toisen kitaristin melko jyrkän äijyyden muihin verrattuna. Ja kuulin kuitenkin Wonderfulin alusta pikku pätkän sedän laulua. Wtf? Ehkä biisin kauheus sulki tajuntani kaikelta muulta.

9 comments:

  1. Etovampaa Claptionia löytyy kyllä uudemmasta tuotannosta, joku Tears in Heaven, vai mikä se on... vain Phil Collinsin soolot ovaat pahempia (ja niilläkin on Clapton vieraillut!)

    ReplyDelete
  2. No se Tearshan on melkein sama kappale :)

    ReplyDelete
  3. Wonderful Tonight ei töki yhtä pahasti, kun kuulin miten se syntyi: Avioliitto oli hajoamassa, mutta juhliin piti mennä. Lapanen odotti alakerrassa, että Patti-vaimo saisi rytkyt päälle, mutta se kesti ja kesti, jolloin Erkki ehti säveltää piisin.
    "It's late in the evening, she's wondering what clothes to wear etc." Kun ajattelee sitä k*rpää otsassa, kappale soi heti paremmin.
    Sivuhuomio: Lapanen tietysti pokasi Pattien George Harrisonilta monta vuotta aikaisemmin tekemällä hänestä/lle vähän iskevämmän kipaleen, Laylan.

    ReplyDelete
  4. Huh pelottavaa. Olen ennenkin kirjoittanut täällä tuntemuksistani Pasilan asemaa kohtaa.
    Milläs asialla nämä nuoret trubaduurit olivat? Elämä on parasta huumetta?! (tsih) Aids päivä?!
    En siis halua taas pilkata, mutta niinkun joku raja. Claptonin KAIKKI biisit voitaisiin kieltää. Sitten myös kaikki sellaiset nickelback ja äh taidan mennä laittamaan blogin pystyyn.

    ReplyDelete
  5. Ei kaikki aloita keikkailua Tavastialta :D

    ReplyDelete
  6. varapygmi: oolrait, biisi on siis siksi kuin humalainen raiteille kaatuneessa siirappilastissa katselemassa ehtiikö päälle vyöryvä pikajuna jarruttaa sittenkään tuolla viiden kilometrin matkalla (ei). selitys ei paranna tilannetta. itseasiassa huonon taideteoksen tunnistaa siitä, että taiteilija selittää sitä.

    kata: Nehän oli sitten tänäänkin siellä skulaamassa stykejä. En ole varma, liittyikö runsas rahankerääjien joukko tuohon musisointiin mitenkään, mutta kerääjiä todella löytyi.

    Eilenhän kävi sillä tavalla, että juuri kun se kammottava biisi alkoi ja ryntäsin kohti ulko-ovea, vastaani tuli kolme nuorta tyttöä keräyslipas kädessä. Yksi heistä sanoi: "Hei anteeksi, me kerätään rahaa Laosin lapsille". Minä en voinut muuta kuin todeta: "hyvä", ja jatkaa matkaani, koska tuntui siltä, että jokainen sekunti oli mielenterveyteni kannalta hyvin tärkeä.
    Tytöt jäivät onneksi nauramaan, joten en ehkä heitä verisesti loukannut.

    Blogit pystyyn!

    Kauniimpi: tosiaan, nyt kun ajattelen, niin aika monihan sinne nimenomaan lopettaa.

    Eli kakaroille + sedälle pari pistettä siitä, että valitsivat aloituspaikakseen hieman isomman foorumin.

    ReplyDelete
  7. Epistä! Ei Lapanen sitä tainnut selitellä, luin tarinan Q-lehdestä joskus 90-luvulla, kun kappale oli jo "klassikko".
    Siirappilasti raiteilla kuulostaa kyllä hyvin osuvalta. Kutsuivat muuten Claptonia ja Harrisonia harvinaisemmalla sukulaisnimikkeellä "husbands-in-law".
    Niin, siinä oli koottu syntytarinoita kaikenlaisille piiseille, esimerkiksi Neil Youngin Southern Man ja Lynyrd Skynyrdin Sweet Home Alabama taidettiin käsitellä.

    ReplyDelete
  8. Haluaisitko 300 kg vanhoja Q-lehtiä? Saa hakea :)

    ReplyDelete
  9. Jännää... Setä sitä muistaa aikoinaan, joskus kasarin puolen välin tienoilla, veivailleensa ekan bändin kanssa örr.. All Along the Watchtoweria ja Wonderful Tonightia!

    Jotkut asiat näemmä eivät muutu. Taisi kyllä olla kitaristisedällä näpit vahvasti soseessa.

    ReplyDelete