Paria tuntia myöhemmin olen läppärilläni yhtymässä feisbuukkiin, kun vaivun totaaliseen epätoivoon. Miten vitussa muka yhdistän tutut ja blogitutut? Jos olen siellä feississä joku vitun Kervå, niin paljonpa se mainittua kaunista naista lämmittää, ja jos olen M/&()€?, niin sitten en ole tämä säihkyvä nettipersuuna, joka mielestäni olen, satoine ystävineen bling bling...
Ding dong, man.
No, itseasiassa en päässyt edes noin pitkälle muuta kuin ajatuksissani, sillä minut lamautti masennus - blogimasennus.
Tässä (kirjaimellisesti juuri tässä) sitä on seurattu blogolandian kuulumisia muutaman vuoden ajan. Saatana vieköön, että on ollut kivaa. Mutta ei ole enää.
Kelatkaapa:
Kuuluttaja (+aikaisemmat inkarnaationsa) - ei päivitä.
Vajaatoimittaja - ei käytännössä päivitä (saatana!)
Mitvit - ei tuota voi sanoa päivittämiseksi.
Absolute truth - tätä on vaikeuksia edes muistaa. Loisti.
Harmaa Sellisti Bööna - heittelee silloin tällöin murusia neroudestaan meille alhaisille, mutta millaista oli ennen, kysyn vaan.
Erään Salaisen Agentin Tutkimukset - voi kuinka keksisin jonkun juonen, jolla voisin juksata tämän päivittämään useammin ;)
Justin - painui helvettiin.
Schitzo - ai juu, eihän tämä ikävä kyllä lopettanutkaan...
Pää Aukikin hidastaa sellaista vauhtia, että lopettaminen on vain ajan kysymys.
Mutta: you got the point. Tuollaista oli. Tietokoneselailijan herkkua. Ei ole enää.
Tottakai formaatti on "väärä". Eihän nettipäiväkirjan perimmäinen tarkoitus ole viihdyttää nörttäilijöitä. Vai onko? Miksi se logi on siellä netissä? Ja miksei ole enää!!!
En mielestäni ole aivan väärässä. Kelatkaapa (osa 2): Mitvitin kommenttimäärät ovat pudonneet viidestäkymmenestä viiteen. Ketäänkö ei kiinnosta? Ehkä kiinnostaa, mutta feisbuukkailulta ei kerkeä.
Vittuuks tässä sitten. Tulin muuten baarista tuossa kolmen jälkeen ja ilmeisesti menin nukkumaankin, koskapa heräsin soffalta hieman yli scheitßemän. Vitutti. Toi saatanan feisbüük. Aloin juoda punaviiniä (jota olin tietysti kuuliaisena kansalaisena hamstrannut hehtolitroittain "lakon" takia). Oisko tuota puoli litraa mennyt ja kello on kymmenen.
Koska on hautajaiset?
Edit: tahallinen haamupäivitys :)
Mrr, sinäkin!
ReplyDelete"Miten vitussa muka yhdistän tutut ja blogitutut?"
Tässä suurin syy, miksi minä en ole vielä Facebookissa.
Toinen syy on, että jos leikin Facebookissa ja jatkan blogien seuraamista vanhaan malliin, en sitten muuta ehdi tehdäkään.
Mutta kai sinne jossain vaiheessa täytyy tulla.
Älä synkisty, veli hyvä! Olen vähän puuhastellut (siis huarrannut) Facebookissa, mutta en tajua vieläkään, miksi siellä pitäisi olla.
ReplyDeleteBlogeissa ihmiset sentään ottavat esille itseään kiinnostavia asioita ja käsittelevät niitä haluamassaan mitassa, mistä saa hauskoja kimmokkeita omiin ajatuksiin ja sananvaihtoon.
Naamakirja on kuin hengailua pintabaarissa, voi moikkailla ehkä tutuille ja esiintyä kuulina, mutta parhaat tarinat irtoavat täällä vanhassa kälyisessä pubissa.
Vihaan koko facebookia. Kaikkien mielestä irc-galleria on vähän nolo, mutta sitten tulee joku ulkkariversio siitä ja yhtäkkiä kaikkien kuuluukin olla siellä. Työntäkää se naamakirjanne nyt jo jonnekin...
ReplyDeleteJos sinäkin sinne nyt vielä menet ja lakkaat päivittämästä, niin käyn vetämässä piuhat irti koko facebookilta.
Itse piipahdin ekan kerran Fbookissa pari viikkoa sitten. Ei minua kiinnosta keitä vanhat (koulu)kaverit tuntee. Sitte se on vielä niin idioottimaisesti laitettu, että "Pekalla on 137 ystävää". Mitä ystävää? Miksei kontaktia? No, silti Jenni Räikkönen siellä näytti olevan, mutta Kimiä ei. Odotan innolla otsikkoa: "Jenni paljastaa, Kimillä ei ole yhtään ystävää".
ReplyDeletePieni kevennys jälkiruoaksi:
ReplyDeleteA blind man wanders into an all girls biker bar by mistake. He finds his way to a bar stool and orders some coffee. After sitting there for a while, he yells to the waiter, "Hey, you wanna hear a blonde joke?"
The bar immediately falls absolutely silent. In a very deep, husky voice, the woman next to him says, "Before you tell that joke, sir, I think it is only fair given that you are blind - that you should know five things:
1. The bartender is a blonde girl with a baseball bat.
2. The bouncer is a blonde girl.
3. I'm a 6 foot tall, 175 lb. blonde woman with a black belt in karate.
4. The woman sitting next to me is blonde and a professional weight-lifter.
5. The lady to your right is blonde and a professional wrestler.
Now, think about it seriously, Mister. Do you still wanna tell that joke?" The blind man thinks for a second, shakes his head, and mutters, "No, not if I'm gonna have to explain it five times."
Joo, kivaa oli.
ReplyDeleteSamaa mieltä hyvin pitkälti kaikesta muustakin tässä :-/
minä tulin blogiskeneen aikalailla myöhässä, mutta olen kyllä juuri nyt rakastunut facebookiin ja siellä kurvailu on vienyt sen aseman mikä ennen oli blogien lukemisella. toki minä blogejakin luen, mutta itse kirjoitan vain facebookiin.
ReplyDeleteolen hylännyt turhan pseudonyymin ja yritän rohkeasti omanimisenä päästä kosketuksiin menneiden tuttavien kanssa joita olen oikeasti kaivannut. lisää myös tarvittavaa itsekritiikkiä kirjoittaa omalla. nimellä joskus ehkä liikaakin, kun liian helppo on facebookin kautta heikkona hetkenä tehdä aloituksia ja pyyntöjä puolitutuille joita oikeasti pelkää.
blogeilu on poissa muodista. siskonikaan ei enää postaa blogiinsa vaan kuvat ja kuulumiset pitää etsiä facebookista. blogeilu vaatisi liian kovaa keskittymistä ja oikean oman asian tuottamista. facebookissa voi vain klikkailla.
irc-galleriasta en mitään tiedä, mutta oletin sen olevan huonoa. facebook on taas kiva, mutta tulee kyllä kuolemaan niinkuin muodit kuolee ja varsinkin kun taakkana on innostuneiden puolituttujen (kuten minä) itsekritiikittömät vaateet purkaukset ja pyynnöt.
lisään vielä sen, että blogi on parempi työkalu analyyttisten ajatusten runollisten oksennusten ilmaisemiseen kuin facebook, mutta meemien täyttäminen on facebookissa paljon kätevämpää. meemeily (ei mitään tekemistä alkuperäisen meemi-teorian kanssa) on kätevämpää facebookin toimintojen ja jakamismahdollisuuksien kanssa.
ReplyDeletetekstejä on tosin kohtuu huono facebookissa jakaa
Vihaan melkein kaikkia meemejä, enkä halua missään nimessä tavata vanhoja tuttuja tai koulukavereita tai sukulaisia, joten blogit ovat minun juttuni.
ReplyDeleteEn minä kyllä tee juuri mitään facebookissakaan. Stalkkaan tuttuja, mutta siinä se.
ReplyDeleteEn kirjoita blogiini, koska en osaa enkä ehdi.
Jollain tapaa tekisi mieli kirjoittaa edes fiksuja juttuja, jos ei hauskoja saisikaan syntymään. Mutta kun luen ihmisiä, jotka luulevat kirjoittavansa fiksuja juttuja, minua alkaa ärsyttää.
Ensi kesänä minä kyllä kirjoitan. Voi, siitä tulee hienoa.
Suunnitelmissani on nimittäin painua helvettiin minunkin. Luitte sen täältä ensinnä.
(Hei, kuinka tehtään ät-merkki Maccikannettavalla, jossa on käytössä Windows ja alt vain vasemmalla? Windowsissahan ainoastaan oikeanpuoleinen alt-nappi kelpaa ätin tekoon.)
ei saa surettaa. leikittäiskö prinsessaa?
ReplyDeletemitkä tutut ja blogitutut? onks teil muka jotain frendei for real? siis jossain tuol kaduil? miten niin galtsu on nolo? tai facebook? oottekste jotain vainoharhaisia kalkkiksia, jotka pelkää pa:n kaltaisia stalkkaajia? mekin ollaan jo pa:n kans frendei facebookissa..for real :) haha. tässä kommentissa ei ole taaskaan niin juuri mitään sen kummempaa sanomaa.
kutsuttakoon minua tästä lähtien the rap-artistiksi. joo. sitä mulla oli.
Ja näin vastaa hän, joka vastaa käänteisessä järjestyksessä.
ReplyDeleteannareetta: pa ei ole ongelma. kysymys on vaan siitä, etten haluaisi setviä mitään työhön liittyvää täällä blogstadissa. siksi anonyymi olen. eli haluan syödä kakun ja säästää sen. jos feisbuukkaantuisin, en voisi laittaa mitään konnexöniä tähän blogiin sieltä.
pa: tuttuja minäkin haluaisin stalkkailla. ei ole mitään hienompaa.
tuota ät-merkin mystiikkaa ihmetteli eräskin kansainvälisen pändin runpali, jolla oli mäcissään molemmat käyttixet. minä olin vain hämmästyksestä soikea, kun ne käyttikset pörräsivät yht'aikaa siinä.
susupetal: tr00 blogger! ;)
pekka: en löydä pointtiasi, mutta niinhän minäkin tulin todella myöhässä skeneen. ja toisaalta blogiuden muodittomuus on tavallaan ihan hyväkin juttu.
qimki: olin muuten tokana siellä joulupadassa.
kumitonttu: odottelen tässä vielä omaa kokemustani tuon mystisen FB:n suhteen. en tosissaan kirjaudu, ennenkuin joku näyttää kädestä pitäen koko homman.
tiina: ollos huoleton. en mä tästä heti häivy.
vara pyggmi:sinäkin brutukseni ;)
rappiotäti: sä tiedät mistä mä puhun. big dilemma.
mutta siis eihän sieltä ole mitään linkkiä tänne vedettävä ja hei mieti vähän.. enhän minäkään tiedä sun nimeäs..tai ainakaan muista? onko se joku koolla alkava? ehkä kervå?
ReplyDeletejos joku feisbookkari kysyy et kuka toi pa tai joku muu on, niin voithan sanoa, että joku tyyppi pankista.. meinasin ignooraa sen friend requestin, mut lupas tarjoo pari kierrosta niin.. no tiedäthän sä.
tai voithan sä luoda kaksi eri tunnusta. se olis tosi cool. niinku blögikervå ja riil-laifkervå? mutta meniskö se vähän överiks? vähän? haha..se menis niin vitun liian överiks
pa tai joku muu on, niin voithan sanoa, että joku tyyppi pankista.. meinasin ignooraa sen friend requestin, mut lupas tarjoo pari kierrosta niin.. no tiedäthän sä.
ReplyDeleteAivan kuin minun tarvitsisi pyytää itselleni kavereita.
Mutta niin juuri, minunkin kavereinani on monta anis-blogaajaa. Koettakaapa vain arvata kuka, on kuka.
Ai niin, mutta ensin pitää liittyä FB:iin.
Olen yrittänyt tänne pari kertaa kommentoida, kai blogger otti tuon kuolemahomman liian tosissaan. Josko nyt onnistuisi.
ReplyDeleteEnsiksikin, olen järkyttynyt siitä, mitä järkyttävän kaunis nainen voi saada aikaan miehessä ja sitäkautta sitten taas minussa. Luin tätä juuri heränneenä krapulaisena ja ihan ahdistuin, kun aloin pelätä, että niin tämä nyt on, blogit kuolleet ja nyt pitää uudistautua ja alkaa hahmottelemaan itselleen skitsofreenisesti kolmea identiteettiä: minä, kata, työ-minä. Sitten nämä kolme alkavat kavereiksi ja sitten kaikilla on kaksi feisbuktuttavaa.
Itkin jo blogini melkein raunioilla ja Slayer soi muutenkin, tässä vaiheessa nautin jo hautajaisjuomia, kunnes huomasin Varapygmin kommenttin ja tajusin että „HEI“ saan olla blogissani ja näissä muissakin, minun ei tarvitse häipyä minnekkään.
Hiukan kuin kerran kun pääsin uudistautua, olin kai toipumassa erosta jostain järkyttävän hauskasta miehestä, laitoin sinisen mekon päälleni ja menin uuteen loungebaariin istumaan sohvalle ja join wein schorlea. Oli kauhean epämääräinen olo, niinkuin en olisi tiennyt kuka olen. Esim. kata, minä vai työ-minä tai joku muu. Sitten poistun ja menin kantabaariini ja istuin baaritiskille ja tilasin kaljan. Olo kohoni aika kummasti. Niin ja inhoan sinisiä vaatteita. (siis en muilla, eivät sovi itselleni)
Olin kuukausi tai pari takaperin siellä Facebuuukissa 1,5 päivää ja se ei miellyttänyt. Mutta jos blogit kuolee ja kaikki häipyvät tuonne muualle, niin ryysään sitten perässä. Kaikkeen tottuu. Pitää vain keksiä se nimi. Bling.
Ehkä suurin ongelmani onkin se, että kaikki ovat tienneet tämän kaiken jo kauan, satuit nyt vaan sanomaan sen ääneen. Ja sitten asioista tulee totta ja kaikki on pilalla. Kaikki on tuon järkyttävän kauniin naisen syytä!
Jotain piti tänne kommentoida, mutta en enää muista kaikkea. Oli liian kiire mennä päivittämään Facebook statusta.
ReplyDeleteMutta joo. Facebook on vähän kuin mikroaaltouuni. Hyvä uunin lisä, mutta ei se sitä korvaa. Perjantaina olin neljän hengen luokkakokouksessa, kun oltiin niin kätevästi toisemme Facebookissa nähty. Oli oikein mukavaa ja sydäntä lämmittävää. Ilman Facebookia tätä ei välttämättä olisi tapahtunu näin vaivattomasti.
Ja mitäs ne jotkut inisivät aikoinaan bloggaamisesta. "Minä en koko elämääni ala kaiken kansa luettavaksi laittamaan. Mitä ihmeen järkeä jossakin bloggaamisessa oikein on? Siellä sitä vaan ollaan netissä eikä tavata oikeita ihmisiä." ... ja niin edespäin.
Facebookin jälkeen tulee joku toinen hömpötys, jota eräät sitten samoilla äänenpainoilla ja argumenteilla väheksyvät ja paheksuvat niitä, jotka siihen ottavat osaa.
Digitaalistunut kulttuuri tai ei, jääriä löytyy aina jokaiseen lähtöön. Pläääh. Tylsää.
Ja mikä siinä sitten on, etteivät ne haamupäivitykset ole tarpeeksi? Eikö jokaisella kerralla Krapulablogiin eksyttäessä voi vain klikata jonkin vanhemman postauksen linkkiä ja lukea se uudestaan? Ja sitten kommentoida sitä, jotta blogi haamupäivittyy jälleen ja toistaa sama taas alusta?
ReplyDeleteNo, eipä tässä pahemmin jaksa päivitellä, kun ei ole enää Sellistiä, jolta tekstit kopioida.
Vaikka toisaalta voisi tietysti mennä archive.orgin kautta Karu selliin, kopioida sieltä vanhoja juttuja ja postata ne omiin vanhoihin juttuihin... Mmm... Fazer!
Åh mitään hautajaisia. Blogeja tulee ja menee, ei sovi jäädä itkemään kankeiden perään. Joskus oli nuo mainitut (ynnä pari muuta), nyt on Salakuunneltua ja Jyrki Kasvi. Parin vuoden päästä joku itkee Kerawan rapautumista. Punaviini on hyvää. Facebook on kuori, joskin komppaan banjollani vähän Scherzo-Jannea - jos se johtaa tosielämän (uudelleen)kohtaamisiin ja roomalaisiin orgioihin saattaa siitä kasvaa jotain hyvääkin. Blogit ovat oikein hyviä, varsinkin kermavaahdolla. Jos ahdistuu skenen rappiosta tarkoittaa se yleensä että skene liikkuu, minä en. Kauniit naiset ovat kauniita, varsinkin kermavaahdossa. Jos kirjoittaa blogiinsa blogeista tai monikulttuurista, saa korppikotkat lentoon ja korjaa helpon kommenttisadon. Punaviinistä tulee mukava olo. Sellistiä voi hyvin kopioida, kopioihan sellistikin New Yorkeria. Olinhan baarissa minäkin ja eräs aivan järkyttävän kaunis nainen tuli sanomaan minulle, että et sitten ole facebookissa, olen etsinyt sinua sieltä. Minä siihen, että beibi, ei sun tarvii "etsii" ketään "sieltä", lähetään meille niin mä duunaan mun "feissin" sun "bookkiin" niin että sä et "päivitä" sun "statusta" kolmeen viikkoon. Sitten minä tapoin its Pelastakaa Blogilista. Elämäntilanteet vaihtelevat, ojasta vierähdetään naapuriojaan. Pelastakaa biologilista. Päivitystahti se on tahdittomampikin ja juttuja ne hitaammatkin. Saisinko hieman punaviiniä? Hah-hah-haa, Kaikki sujuu suunnitelmieni mukaan.
ReplyDeleteHello!
ReplyDeleteOtan taas nämä kommentit takaapäin, jos sopii.
Mitvit: Olet selvinpäin aivan sietämätön. Ei vaan, tosissaan: mä tiedän ton sun "feissiä buukkiin"-metodin, niin usein olet siitä luennoinut. En vaan siinä kehdannut soveltaa sitä parhaan ystäväni vaimoon. Lupaan kyllä parantaa tapani.
Juu, tiedän, skene on nopeampi kuin minä. Mähän olin myöhässä jo lähdössä.
Paljastan nyt suurimman syyni tähän valituspostaukseen: olen selvästi havainnut semmoisen hiukka älyllisen pikkunokkelasti saivartelevan kommentoinnin vähentyneen ratkaisevasti useassakin blogissa. Kaipaan ylevää näsäviisastelua. Ne on niitä elämän suolia.
Täällä on muuten glögipata lämpimänä (wink wink).
Vt: No, sun postaukset ei vielä ole aiheuttaneet ns. Big Lebowski -efektiä, eli että saman jutun voisi lukea vaikka 50 kertaa. Muutaman kerran kyllä. Ja ne on nyt luettu muutaman kerran. Joten sulkakynä käteen, baskeri päähän ja hiiri perseeseen! Niinkuin olis jo!
Janne: Aivan asiaa, tottakai ymmärrän "hyödyn" siinä saavutettavuudessa. Minulla nyt on vaan pieni henk. koht. ongelma, jonka takia pidän tätä blogia melko anonyymina. Ja jos en voi FB:ssä toitottaa olevani tämä sama hyypiö (oikean nimen kera), niin mikäs ilo siitä sitten on? Äh, tuntuu etten oikein osaa selittää tätä, mikä puolestaan merkitsee, että olen skutsissa.
Kata: Tuossa jo ilmenikin, että hieman ylidramatisoin. Nainen oli siis kaverin vaimo (helvetin kaunis tosin kyllä), eikä mikään mystisesti ilmestynyt tuntematon kaunotar (istuikin jo valmiiksi samassa pöydässä). Mutta kysymys oli yllättävä ja pisti miettimään tätä ihmeellistä verkkomaailmaa. Ja sitä tietenkin, että juuri kun on tottunut tähän blogihömppään, niin tulee joku uusi homma joka armotta syö tilaa vanhalta. Hauska ja toimiva ajantuhlausmetodi kuivuu kasaan :)
Blogithan pysyy hengissä tasan niin kauan, kuin ihmiset jaksavat kommentoida (edes hiukan ameebaa älyllisemmin). Kommentoikaamme siis.
Ja pidetään pikkujoulut vaikka kaksistaan, saatana.
Pa: Minä olin pe&la varsinainen anis-bloggaaja. Kaksin käsin Pernod-Colaa!
"Koettakaapa vain arvata kuka, on kuka."
Niinku että kenestä arvataan hä??
Annareetta: Kai mä sitten vaan luon pari persoonaa sinne. Huoh. Edelleen vaan odottelen, että joku selventää mulle käestä pitäen koko paskan.
Minä juon nyt glögiä.
Juma nyt pilasit kaiken. Luulin että tämä myskintuoksuinen nainen ilmestyi aladdinin lampusta yhdistyen ihanaan jumalalliseen anis tuoksuun öh
ReplyDeletemissä laatikossa mun pernod kannu on? nyt täällä toimii vesihana!
Pernod-konna on vienyt sen!
ReplyDeleteTsori että mä hämäsin sillä naisjutulla. Sitä vaan joskus haluaa hieman mystiikkaa elämäänsä. Vaikka sitten nettielämään.
Pernodkola on kyllä välillä aivan sikahyvää :)
Minun tapa: Pernod kannuun (edelleen hävinnyt) vesijohtovettä ja pullo pöydälle. Sitten kumpaakin kaadetaan puolet ja puolet lasiin. Jäät jees muttei pakollisia. Myöhemmin mölistään.
ReplyDeleteÄlä nyt tsorittele. Äläkä häivy blogiläänistä minnekkään.
Menen lakkaamaan puuta. Kiva, tänne tulee torstaina suomesta kuusi henkeä, vettä tule vaan välillä ja laatikot on oven edessä ja etsin sitä vitun kannua.
"Sediksellä on linkki tänne".
ReplyDeleteMitäpä sitä muuta.
Minä olin Facebookin suhteen pahasti jälkijunassa. Kaikki hehkuttivat sitä vuolaasti, mutta minä olin skeptinen. Toki olin käynyt monta kertaa salaa ihailemassa sen etusivua, mutten kuitenkaan tohtinut kirjautua sisään. Myös monet parisuhteeni ovat alkaneet siten, että olen salaa tirkistellyt tytön ikkunan ulkopuolella ennen kuin olen uskaltanut "kirjautua sisään". Kun sitten lopulta rohkaisin mieleni, kaikki kaverini olivat jo sisällä.
ReplyDeleteKaiken lisäksi menetin sen vapaan rakkauden kauden, joka käynnisti koko villityksen Suomessa. Heti kun minä olin luonut oman profiilini, kaikki alkoivat puhua tietoturvariskeistä, identiteettivarkaista ja aidsista.
Tässä eräänä iltana leikin jo 34:ttä tuntia putkeen profiilillani, kun jotain yllättävää tapahtui. Olin juuri lisännyt kirjahyllyyni kaikki 7 543 lukemaani kirjaa ja heittänyt erästä idioottia 154 kertaa lampaalla, kun yhtäkkiä aivan jumalaisen kaunis nainen virtuaalitönäisi minua: ”Oi, inkvisiittori, sinun profiilikuvasi on niin upean dramaattinen! Nuo törröttävät huulet! Tuo katse kaukaisuuteen!” Lähetin hänelle viestin: ”Annax perzettä ;))))” Nainen vastasi: ”Tokihan minä tuollaiselle hurmurille antaisin, mutta sinua ei ole lainkaan reaalimaailmassa. Olen etsinyt sinua sieltä.”
Nyt en tiedä mitä tehdä.
Tä? Siis kaikkee ehtii tapahtua, kun käy töissä. Yks juo vaan punkkua.
ReplyDeleteWhat the fuck, mika vitun nainen?
ReplyDeleteOooh, kauhiasti kommentteja täällä.
ReplyDeleteMistä te puhutte? En jaksa lukea noit kaikkia...
Saara: kyllä mä juon muutakin.
ReplyDeleteChic: http://fi.wikipedia.org/wiki/Nainen. Ystävämme Flemarilta.
Just: Blogeista, Facebookista, identiteeteistä, anis-viinasta, Kata puhuu jostain sinisestä mekosta, Schizo jonkun digitaaleista, Mitvitistähän ei ikinä tiedä mistä se puhuu, mutta kivasti mainitsee punaviinin, Inkvisiittori puhuu yllättäen vapaasta rakkaudesta - mikä lie apostoli, Saara valittelee työtaakkaansa, Kauniimpi ja Justin kyselevät hassuja.
Kuka niista :) Ma lahden just kohta viinitilalle maistelemaan, revi siita!
ReplyDeleteKohdalleni on osunut about kuukauden hupinettiselibaatti. Sen aikana olen havainnut, että elämä ilman blogeja on mahdollista, mutta ei kivaa. Pitää alkaa priorisoida: siis kumpi tässä nyt on tärkeämpää ihmisen onnellisuus vai töitten tekeminen laillens!
ReplyDeleteJust eilen keskustelin JCP:n kanssa viinoista. Juomakelvottomien joukkoon hän listasi kaikki anikselta maistuvat, johon minä, että nehän on kuin karkkia jois.
Siihen hän vastasi:
- Äiti, sä olet niin kolkytlukuinen, että sulle anis maistuu karkilta. Oikeesti se maistuu ihan oksennukselta.
Onko mitään keinoa, jolla voisi lastaan valistaa?
Aijuu, anteeksi, että lainaan laatikkoasi, mutkun PA täällä kyseli, niin täällä vastaan:
ReplyDeleteWindowsissahan oikeanpuoleinen Alt-nappula on tarkkaan ottaen nimeltän AltGr. Saman toiminon saa aikaan Alt+Ctrl. Siksi oletan, että @-merkki onnistuisi windowsia pyörittävällä Macillä Alt+Ctrl+2. Mutta testata en voi, kun minun Macini on puhdas, sen sisuksia ei ole saastutettu Windowsilla.
Häh? Siis anis&cola maistuu jollekin salmiakille hyvinkin paljon. Mitä se hourailee :D
ReplyDeleteToisaalta mitä niitä lapsia valistamaan, juo ite.
Juma mä sekoilen. Se kannu löytyi ja sehän on Pastis mistä mä puhun.
ReplyDeleteNyt kun tämä sun kriisi on selvitetty, niin voisitko jatkaa totuttuun tyyliin ja päivittää kiitos.
Lärvikirjaan menin itsekin. Tosin ongelmia bloginimen kanssa ei ole, kun on sama nimi. Ei tässä ole mitään menetettävää. Ja ainahan voi muuttaa vaikka Australiaan :D
ReplyDeleteAlkuhuuman jälkeen en tosin ole jaksanut siellä lärvikirjassakaan olla.
Okei, mä yritän ryhdistäytyä.
ReplyDelete...mutku on pari muutakin kriisiä...
Kervå: "mutku on pari muutakin kriisiä"
ReplyDeletePunaviini loppu?
Sun Äitis:"Onko mitään keinoa, jolla voisi lastaan valistaa?"
On. Liekinheitin.
Äh, jätkä sai tänne niin sakean keskustelun aikaan että Blogi on kuollut -ozikkoon voi jo heittää jatkoksi Eläköön Blogi.
ReplyDeleteTaidan punaviiniytyä minäkin seuraavaksi. Skål ja hyvää itsenäisyyspäivää!
Mitvit, erkele, jos et pian tuu dokaan, niin julistan sut kuolleeks!
ReplyDeleteQimki, hyvä idea ;)
Hyvä KeravanJorma, työskentelen kiihkeästi asioiden saattamiseksi kaikkia tyydyttävään tilaan.
ReplyDeleteFacebook ei riitä. Nyt minusta tuntuu, että ollakseen in ja cool, täytyy kommentoida tänne. Joten niin teen.
ReplyDeleteTsiigatkaa nyt, täällähän on Sun äitis ja Mitvit!
Sua tässä vähän odoteltiinkin.
ReplyDelete...no niin, jatketaan.
Hei, kyllä minäkin päivitän yhä, mutta... on ollut... kaikenlaista... susia... ranskalaisia perunoita syöviä vampyyreitä... Mac...
ReplyDeleteMinulla on kieltämättä aika kuiva kausi, johon liittyy kaikenlaisia aikaa vieviä komplikaatioita. Mutta olen kyllä kirjoittanut seuraavaa postaustani jo viikon ja saanut siihen yli 1000 merkkiä. Jopa seuraavaa proosapostausta olen kirjoittanut, en tosin pariin viikkoon.
Pahuksen haimasyöp
Dear H. H. - ja se miksi olen täällä näin kärppänä johtuu ihan vain blökkerin käteväst "seuraa tätä keskustelua postissasi" toiminnosta. I'm really level with ya.
ReplyDeleteSelitykset on _niin_ turhia. Lisää viinaa vaan ja kirjoittamaan, niin minäkin tein. Ja nyt lähden baariin hankkimaan jotain blogattavaa. Sillä niin kunnon bloggaajan tulee tehdä!
Eipä mene kauaakaan, kun museovirasto julistaa tämän kommenttiketjun kansalliseksi kulttuurisuojelukohteeksi.
ReplyDeleteJep, keksin tuon termin hatusta, eikä se kuulosta edes kovin vakuuttavalta.
Olen tosiaan paistatellut tässä kommenttivirran loiskeessa hieman liian kauan. Täytyisi ottaa vuodet ja käyä.
Tuossa taasen kerran Töölönlahden kautta kotiin kömpiessäni ajattelin, että seuraava bloggaukseni saattaa käsitellä Jeesuksen ja veden suhdetta. Tai sitten ei.
Oikeasti olen liikuttunut tästä kommenttilootan merkkien runsaudesta ja kauneudesta.
Ei aina vaan ehdi.
ReplyDeletePA: ctrl+alt+2.
Kervå: Ei Harmaasta Hatusta löytynyt koko termiä. Taidat kusettaa.
Pannahinen! Niin kusetinkin. Vedinkin termin hihasta, harmaasta hihasta.
ReplyDelete