Valokuvausläppää

Pikainen huomio. Isäpuoleni lainasi minulle tänään yhden vanhan linssin. Nikonin 28/2.0. Hän on sen ostanut 1973. Oli kuulemma niin kallis, että piti työnantajan kanssa tehdä erikoisjärjestelyjä. Tavallaan siis osamaksu/orja -sopimus.

No minun kamerassani se ei varsinaisesti toimi, koska kamera ei saa linssistä mitään informaatiota. Ja kamerassani ei myöskään ole Nikonin muinaista analogista tarkennussysteemiä (voin vain kysyä miksi). Eli tarkennus on lähinnä arvauksen varassa kuten myös valotus (koekuvien avulla vaan).

Mutta perkele. Otin pari kuvaa. Laitanpa yhden tähänkin. Siinä ei ole yhtään mitään erikoista - noin ensisilmäykseltä. Mutta: kaikkia kuvia, joita olen tänne aiemmin laittanut, olen joutunut kovasti photoshopissa käsittelemään. Usein olen ihmetellyt, että näinkö helvetisti sitä saturaatiota oikeasti pitää lisätä.

Tässäpä kuva alkuperäisissä väreissään, aavistuksen kirkastettuna, kun oli hieman alivalottunut.

Kuvassa myös isäpuoleni toinen tai kolmas Nikon 60/70-vaihteesta.