Tietoiskuilua taas

Mesta.netissä oli tämmöinen "uutinen":

"Kiireinen Mötley Crüe ei ehtinyt yhdessä studioon - ProTools pelasti tilanteen

10.09.2008 10:50

Ultimate-Guitar.com haastatteli Mötley Crüen kitaristia Mick Marsia viimeisimmän albumin Saints Of Los Angelesin tiimoilta. Veteraanirokkarit osoittautuivat kovin kiireiseksi porukaksi...

- Enimmäkseen homma meni niin, että keräsin kasaan riffejä ja biisin pätkiä. Koska kaikilla oli kiireitä, esimerkiksi Vince ja Tommy olivat sopinet omat menonsa ja velvoitteensa jo pitkälle eteenpäin, duunasin biisejä ProToolsin avulla. Sitten teimme omat osuutemme Nikki Sixxin kanssa, valmistelimme biisejä ProToolsilla ja sitten Vince ja Tommy hoitivat jossain vaiheessa oman osuutensa (kun ehtivät)... "

Ihan kiva, että toimittaja kertoo meille pieniä palasia Mötiköiden levynteosta.

Veikkaan, että on tapahtunut seuraavaa: toimittaja on lukenut jutun, jossa on kerrottu ko. prosessista ja huomannut jutussa sanaparin Pro Tools muutaman kerran. Toimittajan päässä on välähtänyt: tämähän on se kauhistuttava synteettinen tietokoneohjelma, jolla tehdään musaa vaikka kukaan ei mitään soittaisikaan, tai ainakaan osaisi soittaa.

Toimittaja on tuntenut velvollisuudekseen kertoa kaikelle kansalle, että eihän ne Mötikät edes itse mitään soita, huijaavat rehellistä rockväkeä tietokoneella.

Jepjepjep.

Kerrotaanpa tässä nyt toimittajalle, että Pro Toolsin mollaaminen oli muotia n. viisitoista-kymmenen vuotta sitten, kun se alkoi yleistyä äänitysohjelmana. On olemassa kymmeniä muitakin äänitysohjelmia, joita käytetään aivan yleisesti äänittämiseen (tekniset erot ovat äärettömän pieniä).

Arvelisin, että noin 99,5% uudesta julkaistavasta musiikista on äänitetty kovalevylle jollain ohjelmalla (tai itsenäisellä kovalevytallentimella, jonka ainoa ero normaliin tietokoneeseen on, ettei sillä voi välillä käydä netissä). Eli jos joku bändi on äänittänyt levynsä bitteinä, en pitäisi sitä enää uutisoinnin arvoisena tapahtumana.

Lisäksi voin kertoa toimittajalle, että metodista "soitetaanpa nyt tämä kappale yhdessä näin ja se on sitten siellä levyllä aivan just sellaisenaan" luovuttiin jo 50-luvun puolivälisä. Jep, luepa uudestaan: "soitetaanpa nyt tämä kappale yhdessä näin ja se on sitten siellä levyllä aivan just sellaisenaan"-metodista luovuttiin yli viisikymmentä vuotta sitten.

60-luvulla oli jo aivan yleistä, että kaikki soittajat eivät olleet samaan aikaan studiossa, mutta bittiaika on tietysti helpottanut äänen kuljettamista sen verran, että nykyään levyn voi tehdä melko kivuttomasti myös taiteilijoiden sijaitessa jopa eri mantereilla. Periaatehan tuossa ei sinänsä muutu mihinkään.

Että mikäs uutinen se sitten oli, että äijät eivät olleet kimpassa soittamassa kaikkea purkkiin?

Joskus toimittajakin voisi kysyä itseltään: jos en tiedä levyjen tekemisestä mitään, kannattaako minun kirjoittaa siitä (kysymättä viisaammalta)?