Turkuinen

Juu, kävi sellanen yllättävä homma... Olin jo päästäistä dokannut joitain päiviä, ja himassa tosi rauhaisasti zillailin tietsikan ääressä, kun yht'äkkiä soi puhelin. No, siellä oli tuttu toimittaja. Hän oli joutunut Turkuun. Hän myös vaati, että minunkin olisi jouduttava pian Turkuun.

Eipä siinä sitten muuta kuin pikainen aamusuihku (klo 19.50) ja seuraava Pendolino alle.

Junassa näin junteimmat ihmiset ikinä. Onneksi he joutuivat Karjaalle. Heh heh.

Paikan päällä ilmenee, etten hirveästi ketään tunne koko seurueesta, mutta yritän komppidokailla urheasti. Menemme tietenkin Börsiin. Se on, niinkuin ennenkin, aivan paska mesta ja älyttömän täynnä.
Jee, restaurant experience. Jee.

Oli halpaa juominen.

Ensimmäistä kertaa nyt vasta tajusin, että ihmiset tosiaan haisoo ja että sen tosiaan huomaa, kun ei ole tupakansavua ravindolas'.

Outo tapaus: Eräs paikallinen muusikonretkupitkätukka tuo pöytään drinkkisettiä tarjottimella. Jostain syystä matkan varrella supertyylikäs pukuherra läväyttää tarjottimen päin hipin näköä. Hippi on ihmeissään. Portsari on nähnyt tilanteen ja kiiruhtaa paikalle. Ja mitä tekeekään poke? Ottaa miehet kainaloonsa ja vie heidät tiskille. Kysyy tarjoilijalta, mitä hipille äsken myytiin, tilaa samat ja sanoo pukuherralle, että maksa!

Liikutuin kyyneliin. Kerrankin voi kertoa pokesta jotain hyvää.

Hipillä oli kyllä hiukset hieman jäägerissä...

Yöllä pureskeltiin pizzaa jossain tuntemattomien ihmisten asunnossa noin viiden aikaan ja saatiin idea. Kun nyt kerran ollaan ulkomaille tultu, niin pitäähän sitä käydä nähtävyyksiä kiertämässä!

Päätimme kiertää nähtävyyksiä :)

Seuraavana aamuna etsiessäni aamiaispaikkaa osui silmääni kyltti:
Melko psykedeelinen visio tuosta tupsahtaa. Minne se palokunta hyökkäilee? Kerrostalossa? Apuva!

No, tossa on Turun Puro - Åbu River.

Ensimmäinen varsinainen kohde oli Turun Tuomiokirkko, jossa muuan Ike oli juuri hetki sitten ollut tuomiolla. Tässä jonkun holvin kattoa.

Stalinin urut?

Iken stage!

Itämaista mystiikaa:

Agricola intoutui peukuttamaan!

Joku tönö. En tiedä miksi kuva on täs.

Kirkolla oli muuten kovasti kerjäläisiä ja kaupustelijoita. Kaipa se kuuluu asiaan.

Sitten mentiin Aboa Vetukseen zuumaamaan historiaa. Sehän on melko vänkä mesta ja siitä voisi ehkä hillitymmässä krapulassa saada enemmänkin irti.

Näimme aaveen:
Jos katsotte kuva tarkkaan, niin huomaatte, että tuon koiran luurangon pää on epäterävä. Sehän johtuu siitä, että koira liikutti päätään haukahtaessaan!!! Ziisus.

Tässä on ilmeisesti Mauno Koiviston lapsuudenkodin oviaukko 1300-luvulta.
Jotenkin se on kaivettu joen alta esiin nykypäivän ihmisten ihmeteltäväksi.

Seuraava looginen rasti oli tietysti Turun Linna, jonne raivoisasti raahaudumme.
Vaan sepä oli tietysti kinni.

Linnan vieressä sijaitsee muinainen krouvi, josta on suojaa hakenut ehkä useakin turvaton karkulaistyttö.

Ai niin, ostin Aboa Vetuksesta piirakkapenaalin!

:D