Valo-kuva

Valokuvatorstain tämän viikon aihe on valo.

Törmäsin tuohon valoon 19.8. Pohjois-Karjalassa, ja täytyy sanoa, että paljon parempiakin kuvia siitä olisi saanut. Sähelsin ensin "vähän", ja sitten telinettä etsiessä ilmiö ehti hiipua lähes tyystin. Kaveri sanoi myöhemmin, että mikset laittanut kameraa maahan. Nii-in... (Lisäksi D50:n valaisematon asetusnäyttö on melko ilkeä säkkipimeässä.)

Lisä-valoa kommenttikeskusteluun:




Käsivaralta otettuja kuumaisemia (taas olisi parempaa saanut jalustalla), eli valotusajat eivät ole kovin pitkiä. Klikkaamalla suurenee.

Kevyttä jaottelua

Kaikkihan tietävät, että Satasen tekstiviestipalstalla on suurin osa melko älyvapaata kamaa, joka toimii hyvin 7 minuutin junamatkan viihdykkeenä. Mutta kylläpä tämä löi silmään kuin metrinen halko:



Mikäli siis kirjoittaja tarkoittaa, että tuet pois naisilta joiden ÄO on yli 120. Voihan tuo tarkoittaa muuutakin, keksis vaan.

No, herätti ainakin.

Wikimeemi

Kriisipuurolta:
Mene Wikipedian nettisivuille ja etsi syntymäpäiväsi (esim. 3. Helmikuuta). Etsi kolme tapahtumaa, jotka tapahtuivat kyseisenä päivänä sekä kolme syntymää, kolme kuolemaa ja kaikki juhlapäivät. Tämän jälkeen haasta 2 kaveriasi samaan urakkaan.

Tapahtumia (laimeeta, liittyykö tuo eka schitzoon?):

1488 - Bartolomeus Diaz tuli maihin kierrettyään Hyväntoivonniemen ensimmäisenä eurooppalaisena.
1966 - Neuvostoliiton Luna 9 teki ensimmäisen pehmeän laskun Kuuhun.
1969 - Jasser Arafat nousi PLOn johtoon.

Syntymiä:

1889 - Risto Ryti, Suomen presidentti
1898 - Alvar Aalto, arkkitehti (hehee, tää on hyvä!)
1965 - Terje Langli, norjalainen hiihtäjä (hehee, tää on ihan paska!)

Kuolemia:

1014 - Sven Kaksiparta, Tanskan kuningas (s. 965) (jollain on sentään kunnon nimi)
1468 - Johannes Gutenberg, saksalainen kirjapainotaidon "isä"
1985 - Frank Oppenheimer, amerikkalainen fyysikko (ydinpommin "isä", mahtokohan vituttaa jälkeenpäin)

Juhlapäiviä:

Japani: Setsubun (kevään alkamisen juhla). (aika paljon juhlapäiviä)

Mitä jos haastamillani kavereilla ei ole blogeja?

Pieni tuotetetsaus Ali-Keravan metsissä

Kerran työmatkalla Pasilassa (hohhoijaa tota Pasilaa) käväisin Alkossa. Siinä ei sinänsä ollut mitään ihmeellistä, mutta käveltyäni alkosta bussipysäkille näin mainoksen, joka minun olisi pitänyt nähdä ennen asioimistani pitkäripaisessa.

Mainos koski lonkero-tuoteperheen uusinta jäsentä (hehe). Gin Tonic Long Drink. Tölkissä. Wau, eikä mennyt kuin 54 vuotta Hartwallilla huomata, että giniä tosiaan on maailmalla juotu tonicin kanssa hyvinkin taajaan joitain satoja vuosia (ehkä).

Tänään vihdoin sain käytyä handelissa uudemman kerran ja muistin tuon ihmejuoman olemassaolon. Ostin sitä muutaman kappaleen, jotta te(i)stistäni tulisi mahdollisimman tieteellinen (tai jotain). Ja tietenkin referenssipisteeksi pari vanhaa kunnon Original Gin Long Drink'iä.

Siinä he nyt ovat. Täyskäsi. Jalustanaan hyväksihavaittu mäntypöytä koristeltuna Macin Geenelosella ja laskuilla.



Slightly off-topic: voisikohan Hartwall vaikka hiukan myöhässä lonkeron 50-vuotisjuhlien kunniaksi armahtaa meitä epätietoisia, jotka emme ole ikinä päässeet tositilanteessa huutamaan: "brändilonkerot kaikille, minä tarjoan!", ja pistää ihan hetkeksi myyntiin originaalin Brandy Long Drink'in? Se olisi niin vapauttavaa.

Testiin!

Aivan äärimmäisen tärkeä osa lonkerokokemusta on tuoksu, joka helähtää ilmoille tölkin auetessa. Avataanpa ensimmäinen Gin Tonic -lonkku. *psihhhh*

Aika voimakas. Tässä on muuten pienoisautoradan hyvinkuumenneen kaasarin sähkönkäryä! (termi vapaasti lanseerattavissa viininmaisteluartikkeleihin) Kipakka ja raikas myös on hän. Hmm, pitääköhän avata referenssitölkki het perään? Jo vain. *psht*

Perinteisessä on enemmän kevättä ja kumia. Pidän vanhasta jotenkin enemmän, se on mielestäni hieman raikkaampi.

Maku on aika tiistainen, ei erityisen viettelevä. Pitäisikö tätä juoda lasista kuten oikeaa GT:tä? Hiukan laimea meininki. Olen hämmentynyt. Ei niinkuin uppoa aivan kymmenellä. Pahus. Eikä ole GT-tarpeitakaan käden ulottuvilla, että voisi verrata vastaavaan drinksuun.

Janon puutteesta ei ainakaan pitäisi olla kysymys. Valmistauduin testiin kälelemällä reippahasti n. 5km:n lenkin hikoillen runsaasti (niinkuin aina). Otanpa testihuikan greippilonksusta.

Tuntuu muuten aavistuksen paremmalta. En vaan nyt tiedä jaksanko jatkaa koko testiä, kun tuo toniclonkero sai aikaan jotenkin tympeän olon. Tottakai olisi avattava vielä toinen varmuuden vuoksi ja uhrauduttava tieteelle... äh...

Testi keskeytetty testaajan mielialan vuoksi. Tuomio toistaiseksi: Ei hyvä.



Kuva testiradalta hetkeä ennen testaajan mystistä toimintahäiriötä.

Valokuvien tekijänoikeudesta...

..on Nokialla oma erikoinen käsityksensä. (Mainos kuvattu -tadaaa- Pasilassa :))

Bongaus Basilassa, osa 47.

Yhdet hyppeli, toiset kuvaili. Mulla ei tietenkään ollut zoomia mukana, joten pokkarilla tämä.

Ed: Laitetaan vielä toinen, kun kerran kuuluisia ovat. Hän näyttää olevan laskeutumispuuhissa.

Tv-taivas

Digiboxin esiinmarssin jälkeen on kyllä tuo televisiotarjonta ollut niin massiivista, että kaikkia hyviä ohjelmia ei millään kerkiä katsomaan. Nelonen Pluskin tykittää niin ärjyn stydii staffii et hui!

Valloittavaa

He ovat niin ihanan temperamenttisia, nuo eteläamerikkalaiset!

Isolla kädellä (Valokuvatorstai)

Ripaus Kossua...


Valokuvatorstain tämän viikon aihe on kämmenellä.

Ja taiteiden yö...

Sehän oli nyt. Käyskenneltiin huvikseen tuolla Töölönlahden ympäristössä, kun ei muutakaan keksitty (ja keskustaanhan en mene). Välillä haisi tosi pahalle, yleensä en nähnyt mitään ja silloin tällöin kuulin tosi huonoa musiikkia. Aika mahtavaa ja ugala bugala.








Päätän reportaashini taiteiden yöshtä tähän.

Niin sen täytyi mennä - niin se meni

Tuossa siis speksit kaikkien aikojen viihde-elämykseen (enkä tarkoita positiivisessa mielessä). Harmi, että joukkoon oli muilutettu yksi kelpo ex-keravalainenkin.

Ylitse kaikkien oli kuitenkin seremoniamestari Minna Joenniemi, joka sanoi mm. "öööö". Ihana ensitutustuminen tulevaan kestoteeveekasvoon (ylestähän ei lähdetä kuin hautaan).

Ja nämä vitun ilmaisutaidon oppilaat olivat tosiaan "osa" "yleisöä"......... aaaaarghhhh zum teufel!

Tämä postahdus on omistettu kommenttiloodassa esiintyvälle --kata--lle, ettei hän tuntisi jääneensä niin paljosta paitsi.

Seuraa tärkeä tiedotus

Koskapa blogi on nykytiedonvälityksen aateloitu salama, kerron teille seuraavaa:

Menkääpä äkkiä television ääreen. Ykköseltä tulee juuri nyt maailmanhistorian huonoin yksittäinen tv-ohjelma. Tätä en minäkään pysty sanoin kuvailemaan, se on pakko kokea itse. Vielä noin 50 min. jäljellä.

Katso ja kärsi!

Suihkulähde

Pudonnut oluttölkki heittää jäähyväiset auringonlaskun valossa.

Kotona taas

Jep, muutama päivä leppoisaa sekoilua jossain Suomen keskellä. Mitähän mahtavat sisältää kameroiden muistikortit. Kahden gigan kortti: "valmiina tuomaan 700 kohdetta". Ja toisilla vielä 375 kpl ja 130 kpl kuvia. Siitä vaan selaamaan.

Mitäkö kuvasin? Se on salaisuus :) Pääasiassa aivan muuta kuin tällaista:


Paatti tulossa ulos jostain kanavasta (enpä muista nimeä) kello 7.40 aamulla. Kaunis oli ilma. Siitä sitten aamupalalle ja nukkumaan, kunnes innokkaat kaverit herättelevät yhdentoista maissa drinkille. No enhän minä tietenkään niin aikaisin...

Anekdootti: Unohdin farkut olohuoneen lattialle pakatessani, mutta hyvinhän tuolla pärjäsi shortseissakin, vaikka pari yötä menikin aamuun asti.

Älyttömän iso D

Danny-setä hei, yks' pikku juttu: mä olen joskus kultaisella kaheksankytluvulla lukenut salasuhteen määritelmän. Eräs lukuisista kohdista kuului: "Olisi suotavaa, että suhde ei saavuttaisi yli puolen Suomen tietoisuutta." Että siinä mielessä ei kovin "sala". (Tässä kappaleessa kirjoittaja ilmeisesti tavoitteli Komisario Palmu -kieltä)

Tietysti sitä haluaa ennen omia monttubileitään hieman muistuttaa -vaikkapa vain itselleen-, että oli se toimitusjohtajan elämä muutakin kuin luottokortin höyläämistä. Eikä mitään vikaa siinä. Hauskaa tuonpuol... eihän näin SAA sanoa!!! ?

Karjalanmatkan lehtikatsaus (hieman myöhässä)

Luin matkalla ollessani yhden Iltalehden. En muista edes, miltä päivältä se oli. Tässä (ylimalkaisen silmäilyn tuottama) best of:


Perusmättöä.


Hetkellinen paluu 1800-luvun kirjoitusasuun.


Sairastuvat kaniinit ovat vaarallisia päällesi.


Tässäpä mysteeriä minulle. Henkilö haluaa käyttää itsestään kahta nimeä ilman väliviivaa (näin oli myös vars. tekstissä). Miten sitä sitten taivutellaan? Miksei voi sanoa Eevapas?

Tyttönen: täten tuomitsen sinut ikuisesti kantamaan nimeä Eeva ja Reetta. Tämä helpottaa huomattavasti Iltalehden puhekuplatekstittäjää, joka voi kirjoittaa:"Eeva ja Reettapas". En tiedä onko se sen parempi, mutta kivalta näyttää.


Ei niin huonoa, ettei jotain hyvääkin. Tästä sanaleikistä olisi Kopernikuskin kateellinen.

Tulva

Kertokaapas, ihmiset, miten selviätte sellaisesta megapäivityskasasta, joka syntyy, kun on ollut esim. metsässä 3 viikkoa vailla toimivaa nettiyhteyttä? Mulla on suosikkilistalla n. 50 blogia, mikä ei ehkä ole paljon, mutta sieltä löytyy hahmoja, jotka aika runsaastikin merkinnöivät.

Eilen kotiin tultuani uskalsin just ja just vilkaista Just Sopivastia, jolla on mukavan lyhyitä postauksia. Digicamera on tietty aivan pakollinen, kun on se uusi Nikonin mallikin tulossa. Mutta mistä energiaa lukea esim. Hurinan postaukset kolmen viikon ajalta? Tai edes Kemppiset... Huh.

Onneksi tilan isäntä Mitvit (nyt on kirjoitusmuoto todella hakusessa) päivittää niin harvakseltaan, että se on jo aivan liian harvakseltaan. Herätys siellä! Ja Krapulablogi kans!! Vätykset...

Jätin muuten kännykän laturin tuonne Venäjän rajalle. Yritän tässä viimeisellä palkilla metsästää kaveria, joka pystyisi lainaamaan laturia pariksi päiväksi (ennenkuin nöyrryn ja haen duunista toisen laturini).

Pohjois-Karjala: kylttien luvattu maa

Päällimmäiset fiilikset Karjala-turneen ensimmäiseltä osalta.


Close to Russia.


Niillä on joku systeemi, jolla saa illat pimenemään täsmällisesti.


Tie - villi ja vaarallinen.


Älä tuu mun pihaan.


Mietin kovasti, miksi kaikki kyltit näyttävät samaan suuntaan. Täytynee johtua siitä, että Venäjän rajalta on syytä lähteä kohti suomenkielisiä paikannimiä.


Kaikki samassa. Palvelua parhaimmillaan.


Tienvarsimainos.


Ei ällötä.


Pohja korkealla.


Lupaan olla käyttämättä harrilautaa vaikka tietäisinkin, mikä se on.


Pysähdyttävähän se on kun käsketään. Toisaalta, jos tuosta kovin vauhdilla kävelee ohi, putoaa jyrkänteeltä n. 20m.


Jeesus metsätöissä.


Katajanmarjauutteesta valmistettu herkullinen mehu auttaa pysymään virkeänä kylttien ristitulessa.


Ja sitten kello olikin jo paljon.

Ed 14.8. Parit bongaukset lisää.


Kyltti paikallisella kielellä.


Nähtävyys.


Sielläpä niitä.


Kirkkoveneen vetoisuus.

Matkalla valokuvatorstaina

Valokuvatorstain tämän viikon aihe on matka.