Retki Lohjalle

Alkuun hassu juttu. Kuvassa on Lohjan väliaikainen linja-autoasema. Seisoskelin tuossa hetken muuten vain ja luokseni könysi noin 80-vuotias kumarainen ukko. Hän alkoi kertoa minulle, että saman päivän (pe) aamuna oli nostoauto tuonut paikalle uuden penkin korvaamaan kuvassa vasemmalla näkyvän melko nuhjaantununeen penkin. Vanhan penkin päällä oli kuitenkin nukkunut pultsari, joka ei herännyt mekkalaan ja nosturimiehet eivät kehdanneet deekua väkivalloin pois retuuttaa.
Kertojaukko oli ehdottanut miehille, että soittaisivat paikalle Liisa X:n (nimi unohdettu), paikallisen hautausurakoitsijan, hän voisi kärrätä spugen pois puulaatikossa. Ehdotus ei ottanut tuulta alleen ja miehet sijoittivat penkin katoksen oikealle sivulle.

En todellakaan tajua, miksi tarina kerrottiin juuri minulle. Mutta mukavaa, että kerrottiin. Ehkäpä äijä tiesi jutun päätyvän blogiin.


Anyway, tulin pitkin Turuntietä. Aina Lohjalle tullessa minua järkyttää kuinka Lohjanharjua on joka kerta myllätty lisää ja lisää. Tässä hieman bussin ikkunasta pikkukameralla räpsittynä uusia ja vanhoja viiltoja kauniissa maisemassa.






Jos tuo harju olisi ihminen, niin Amnesty olisi pitänyt melkoista meteliä kidutuksesta jo pidemmän aikaa. No, ehkä tulevaisuuden insinöörit laittavat nuo tiet putkiin ja korjaavat maiseman ennalleen.



Näkymä Harjun Koululta kohti toria.


Kirkko on aina söpö.


Aivan keskustassa on Kebab&Pizzaland. Siisti.

Keskustasta tulee mieleen kuollut amerikkalainen pikkukaupunki jostain tylystä roadmoviesta.


Torille on pystytetty ruotsinlaivasimulaattori Lohjan Tähti (huokaus).


Onneksi isukin parvekkeelta on laajahkot näkymät.


Lohjan Rantajamit mäigäsivät ilmeisesti tuossa teltassa, arvelen.


Poistuminen tapahtui legendaarisen Nummelan kautta.


He ratsastivat auringonlaskuun.